Tänään on

Malmiesiitymien etsiminen ja tutkiminen Ylivieskan Raudaskylässä

Sirkkasen alueen geologisista tutkimuksista syksyn 2009 aikana

Sirkkasen mäkirinteen pohjoispuolisen notkelman montutus. Edellisen montutuksen yhteydessä M1/07 jäi kesken, mutta montutuksen yhteydessä tehdyt havainnot kaipasivat lisätutkimusta. Kyseessä olevien notkelmien toisessa päässä tehdyn vesijohtotyön yhteydessä paljastui ammuttuja kalliolohkareita granodioriitti/aski ja viereisestä kalliosta otetut näytteet osoittivat lievää Au/Pt nousua.

M1/07 läheisyyteen tehdystä montusta otetuissa analyyseissä oli lievää jalometallin nousua. Noin 50cm tasossa kalliosta ylöspäin 15-20cm paksu erittäin rapautunut moreenikerros, samoin runsaasti gabro-luokan lohkareita, joista muutamissa oli hieman kiisuuntumista. Ei muita viitteitä läheltä aiemmin löytämäni gabro/cuski pirotteeseen viittaavaa.

Kallion granodioriitti on hyvin rapautunutta. Rapautuneisuus häviää notkelmaa länteen päin mentäessä. M1/07 ja SM10/09 monttujen alueen jatkotutkimukset lienevät paikallaan.

Noin 200 metriä pohjoiseen edellisistä montuista tehtiin monttu, josta noin 3 metrin tasolta löytyi erittäin mielenkiintoinen runsaasti kiisuuntunut kvartsiutunut sedimenttikgneissi. Kivityyppi on täysin sama kuin edellisten montutusten parhaan montun kalliossa, mutta löytypaikan perusteella lohkareen emäkallio sijainnee edellä mainitusta kalliosta länteen. Liittynee samaan kalliokontaktiin.

Tutkimukset osoittavat, että jatkossa kannattaisi keskittyä Sirkkasen eteläpuolisen kalliokontaktin tutkimiseen.

---
Reino Marjakangas

Ylivieskan Raudaskylällä kellokeskiviikkona 4.4.2007

Projektin taustaa:

Projekti sai alkunsa tavallaan jo muutama vuosi sitten, kun tutustuin ystävääni Reijo Mälkiään. Hänen vaimonsa on ylivieskasta ja heillä on täällä kesämökki. Tammikuussa-06 hän soitti ja ehdotti, että anoisimme K H Renlundin säätiöltä apurahaa Ylivieskan alueen malmiesiintymien etsimiseen ja tutkimiseen. Reijo on kokenut apuaraha-anomusten tekijä, ja minulla on tietoa alueen geologiasta.

Valitsin kaksi mielestäni mielenkiintoista malmialuetta Raudaskylällä, joille tein valtausvaraukset Kauppa- ja teollisuusministeriöön. Geologian tutkimuskeskus GTK on tutkinut Latvanevan aluetta montutuksella ja syväkairauksilla jo pitkän aikaa, viimeksi 1989. Alueella on sekä irtolohkareissa että kalliossa viitteitä kupari- kulta- malmiosta. Toinen alue on Sirkkasen alue, joka on minun oma löytöni. Alueella on lohkareiden ja kalliotutkimukseni mukaan lyijy, hopea ja kupari- kulta ym matalanlämpötilan myöhäissyntyisiin kivilajeihin liittyviä mineraaleja. Kalliopuhkeama intermediääristä vulkaniittia ja rikki-arseenikiisu.

Kevään ja kesän 2006 aikana tein alueella lohkare-etsintää. Latvanevan alueelta löysimme Risto Nietulan kanssa myös useita isoja lohkareita breksioitunutta loimugraniittia, joka olisi rakennuskivenä ainutlaatuista.

Entisten tutkimusten ja omien löytöjeni perusteella kirjoitin työsuunnitelmat Reijo Mälkiän laatiman apuaraha-anomuksen mukaan. Viime syksynä sain tiedon, että minulle on myönetty 5 000 € apuraha tutkimuksia varten.

Kun kirjoitan tätä on valtausvarausaika menossa umpeen ja olen postittanut anomuksen niiden muuttamiseksi valtauksiksi. Alueiden maanomistajien yhteystiedot ovat juuri haun alla ja kevään koittaessa tutkimukset alkavat montutuksella Sirkkasen alueella. Onneksi alueella on juuri suoritettu metsähoidollisia töitä, joten ajouraverkosto kaivauksia varten on lähes kaikkialla valmiina. Näin voin minimoida töistä aiheutuvat vahingot. Sirkkasen alueella - toisin kuin Latvanevalla - kalliot ovat lähellä maanpintaa, eikä muutenkaan tullene pahempia ongelmia kosteuden kanssa, joten sieltä on helppo aloittaa keväällä.

Latvanevalla kalliot ovat erittäin syvällä. Lisäksi alue on alavaa suota. Tähän asti tehtyjä tutkimuksia on haitannut alueen kivisyys esim. Geokemiallisten anomalioiden paikallistamien on mahdotonta.

Näillä sivuille tulen pitämään päiväkirjaa tulevan kesän tutkimuksista ja niiden tuloksista.

Yhteenveto Sirkkasen alueen montutuksesta 17.-19.5.2007

Käytetty kaivuri Komatsu-telakaivuri.

Alueen yleisgeologiaa:

Alue on mielenkiintoista intermediäärisen vulkaniitin ja graniitin kontaktialuetta. Intermediäärinen vulkaniitti on kvartsiutunutta, gneissimäistä ja osin muskoviittirikasta.

Alueen graniittiset osuudet koostuvat maasälvästä, amfiboleista, sini- ja savukvartseista, mitkä ovat osin autaoksidoituneita ja porfyroituneita.

Tutkimukset:

Alueelle kaivettiin yllämainittuina päivinä 9 monttua, joista 8 ylsi kallioon asti. Montuista tarkistettiin kivilajit ja otettiin sekä irtolohkare että kallionäytteitä. Näistä kolme irtolohkare- ja kaksi kallionäytettä analysoitiin laboratoriossa.

Tulokset:

Intermediäärisen vulkaniitin osalta kalliossa oleva malmipuhkeama tavoitettiin. Analysoitu näyte osoitti kallion sisältävän kultaa, kobolttia, platinaa ja pieniä määriä nikkeliä. Alue kaipaisi lisämontutusta, mutta runsaan puuston takia se on vaikea ilman suurempia vahinkoja.

Alueen porfyyriset granodioriitit lähellä kontaktia ovat voimakkaasti rautaoksidoituneita. Analysoidut näytteet osoittavat niiden sisältävän kultaa ja platinaa, jotka ilmeisesti ovat rautaoksidin mukana syntyvaiheessa kulkeutuneet kiveen vulkaniitin puolelta.

Jatkotoimenpiteet:

Alueen geologian selvittämistä montutuksella. Tavoitettava ja kartoitettava kontaktiin liittyvä vulkaaninen kallio ja selvitettävä siihen liittyen Au/pt. Asiaa voidaan tutkiä mahdollisesti myös selvitämällä alueen geokemiallisia anomalia-alueita näytteenotolla.